95 kysymystä ja vastausta lasten kivusta ja kuumeesta

Kokosimme yhteen kysymyksiä, joita pienten lasten vanhemmat ovat esittäneet Takedan Kysy lastenlääkäriltä -Facebook-sivulla.

Etsi vastauksia jo kysyttyihin kysymyksiin:

Kysymyksiä ja vastauksia

Lapseni 3,5kk on nuhainen ja nenä tukossa. Olen käyttänyt hänelle rokotuksen jälkeiseen reaktioon 60mg parasetamolisuppoja, mutta nyt lääkäri määräsi 125mg suppoja flunssaisen olon helpotukseen. Paino oli 3kk-neuvolassa 6,6kg ja nyt mietityttää tuo lääkkeen annostelu, kun vahvemmassa pakkauksessa annostus on määrätty lapsille, jotka ovat 9kg->. Onko siis liian tujua tavaraa noin pienelle vai uskallanko toimia kuten lääkäri on määrännyt?

Annostus on tosiaan peräpuikkojen kohdalla hivenen hankala pienillä lapsilla, sillä kovin pieniin annosmuutoksiin ei niillä voida päästä. Peräsuoleen annosteltu lääke imeytyy hieman epätasaisemmin kuin suun kautta annosteltu lääke, joten ensisijaisesti kannattaa pyrkiä suun kautta annettavaan lääkemuotoon. On kuitenkin tilanteita, joissa suun kautta annostelu ei onnistu ja tällöin peräpuikon käyttö on toki suositeltavaa. Parasetamolin annostelussa on tosiaan syytä pysyttäytyä pakkauksen ohjeen mukaisissa annoksissa, ellei lääkäri erikseen määrää poikkeavaa annosta. Lapsesi kohdalla en pysty tarkemmin ottaa kantaa määräyksen syihin, mutta ohjeen mukainen annostus olisi lapsellesi pieni painonnousu huomioiden 100 mg/kerta-annos ja 60 mg olisi siis melko pieni kerta-annos hänelle. Apteekista on saatavissa myös 100 mg suppoja, mutta kuten sanottu, suosittelisin ensisijaisesti suun kautta annosteltavaa lääkemuotoa. Ystävällisin terveisin, Otto

Vauvan korvatulehduksen kotihoitoon ohjeita kyselisin? Vältetäänkö ulkoilua?

Korvatulehdus ei itsessään tartu (sen kanssa käsi kädessä kulkeva flunssa toki kyllä), joten jos lapsi on muuten oireeton ei tartuttamista tarvitse pelätä. Tyypillisesti ongelmana on se, että korva voi vielä olla tovin kipeä antibioottikuurin alun jälkeenkin. Kotihoito menee käytännössä lapsen oireiden mukaan: kuume- tai kipulääke tarvittaessa, mutta kun oireita ei enää ole ei myöskään lääkettä tarvita. Tärykalvo on tulehduksen yhteydessä arka ja siksi kannattaa välttää veden joutumista korvaan esimerkiksi antibioottikuurin ajan. Ulkoilua ei tarvitse välttää, jos lapsi on hyvävointinen. Ystävällisin terveisin, Otto

Tytöllä, kohta 4kk on nyt kohta kuukauden kestänyt flunssa. Se alkoi nenän vuotamisella ja pari viikkoa sitten alkoi yskä. Kävimme lastenlääkärillä ja hän kuunteli keuhkot ja sydämen, katsoi nieluun ja katsoi korvat. Kaikki oli ok. Yskä ja tukkoisuus jatkuu edelleen. Tyttö on kuitenkin ihan virkeä, kuumeeton ja syö. Lääkäri sanoi että flunssat voi vauvalla venyä pitkiksikin mutta kuinka kauan uskaltaa seurata ennen kun lähdetään seuraavan kerran lääkäriin?

Näinhän se on, eli virusinfektiot voivat joskus venyä kovin pitkiksi eikä ole mitenkään tavatonta vaikka useampi infektio tulisi peräkkäinkin ilman että lapsi paranisi täysin välissä. Oleellista on juuri tuo mainitsemasi yleistila. Mikäli lapsen vointi on hyvä, syöminen sujuu eikä flunssa tunnu juuri häiritsevän voi lasta seurata kotona pitkäänkin. Suosittelisin kuitenkin pienen vauvan pitkittyneen flunssan kohdalla kontrollikäyntiä esimerkiksi 1-2 viikkoa edellisestä käynnistä jos tuntuu ettei flunssa ole alkanut taittua mutta vointi on muuten erinomainen. Ystävällisin terveisin, Otto

Mikä on 6kk ikäisen normaali ruumiinlämpö? Meillä pojalla (reilu 6kk), melkein aina jotain 37,1-37.3 välillä. Ei kuitenkaan vaikuta kipeältä tms, tosin ei vaikuta silloinkaan vaikka lämpö nousis kuumeenkin puolelle niinkuin on pari kertaa noussut, kun ollut flunssa.

Lasten normaalilämpö vaihtelee yksilöiden ja olosuhteiden välillä. Mitattu lämpö on riippuvainen mittauspaikasta – ja myös mittaustilanteesta, eli itkevän pikkuvauvan ruumiinlämpö saattaa itkun vuoksi nousta merkitsevästikin verrattuna nukkuvaan lapseen. Lämpö vaihtelee myös mittausajankohdan mukaan, aamuisin peruslämpö voi olla jopa 0,5C matalampi kuin iltaisin. Kainalo oli yksi ensimmäisistä kuumeen mittaamiseen valituista paikoista. Normaalilämmön määrittäminenkin (36,2-37,5C eli 37C) perustui aikanaan miljoonaan kainalolämmön mittaukseen 25 000 ihmisellä. Kainalolämpö tai ylipäätään ihon lämpö on kuitenkin huono mittauspaikka, sillä esimerkiksi hikoilu saattaa kuumeen yhteydessä vaikuttaa iholta mitattua lämpöä laskevasti, eli ‘normaalilämmön’ raja ei ole missään nimessä kiveen kirjoitettu. Suomessa suusta lämmön mittaaminen ei ole niin kovin yleistä, mutta sitä käytetään paljon muualla. Alaikärajana suusta mittaamiselle pidetään viittä vuotta. Suulämpöön voivat vaikuttaa mm. vastikää juotujen juomien lämpötila sekä se, onko lapsen hengitystiheys noussut tai laskenut. Peräsuolilämpöä on paras tapa mitata lämpöä alle 2-vuotiaille. Peräsuolesta mitatun lämmön normaalina vaihteluvälinä on pidetty 36,6-37,9C mutta aikaisempaan viitaten mitatut arvot täytyy aina suhteuttaa mittaustilanteeseen. Korvalämpömittaria pidetään nopeana ja tarkkana, sillä tärykalvon lämmön on ajateltu vastaavan hyvin ruumiinlämpöä. Korvalämmön mittaus on kuitenkin teknisesti haasteellista, sillä jos infrapunasäde ei osu tärykalvoon vaan korvakäytävään ei tulos ole luotettava. Yhteenvetona, jos lapsi on hyvävointinen ja oireeton ei lämpöä kannata mitata, sillä ainoana oireena <38C lämpö ei kerro vielä kovin paljon. Mikäli taas lapsi on väsynyt ja sairaan oloinen eikä kuume ole >38C ei se vielä poissulje sairautta. Tärkeä on seurata lapsen vointia ja tässä seurannassa kuume on vain yksi oire. Yleisenä huomiona muistuttaisin vielä, että alle 3 kk ikäisen lapsen >38C kuume vaatii aina päivystyksellistä lääkärin huomiota. Ystävällisin terveisin, Otto